Intohimona vesikatot:
Pian 30-vuotias perheyritys jatkaa alan edelläkävijänä

Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta, sanotaan. Kattotutkalla on toinen kvartaali menossa jo hyvää vauhtia: Kari Lindgren perusti yhtiön vuonna 1993, laman jälkeiseen Suomeen. Kattotutkan palvelumalli on perustunut alun perin kolmen askeleen -konseptiin, jollaista alalla ei ollut aikaisemmin nähty. Kattotutkan asiakkaat saivat vesikattojen tarkastuksen, korjauksen ja huollon yhden luukun periaatteella. Yhtiö määritteli asiakaskunnakseen talo- ja kiinteistöyhtiöt sekä isot kiinteistönomistajat.

Siitä oli hyvä lähteä valtaamaan markkinaa. Isot referenssit niin Suomessa kuin Siperiassa ja Baltiassa toivat uskottavuutta ja luottamusta. Hyvää vauhtia antoi Kattotutkan tekemä digiloikka jo ennen kuin sellaista sanaa Suomessa edes tunnettiin.
– Digikameroiden tuleminen oli meille suuri uudistus, koska pääsimme tekemään kuvallisia raportteja nopeasti ja kehittämään palveluamme. Asiakkaat näkivät kattojensa kunnon ilman, että heidän piti itse kavuta sinne. Jotkut olisivat olleet valmiita tekemään hyvinkin isoja tilauksia pelkästään tarkastusraportin perusteella, Kari Lindgren myhäilee.

Kohti muutosta

Rakennusalan suhdanteet heittelivät. Vuonna 2008 Lehman Brothersin konkurssi heijastui koko maailmaan, myös Suomeen.
– Helsinkiläiset taloyhtiöt alkoivat perua sovittuja urakoita ja pian koko toiminta pysähtyi melkein kuin seinään. Päätin, että mitään näivetysratkaisuja ei tehdä, vaan laitetaan henkilökuntaa Elyn tukemaan myyntikoulutukseen.
– Liikkeenjohdon kouluttaja Mercuri ilmoitti, että ei Kattotutka mitään myyntikoulutusta tarvitse, vaan muutoskoulutuksen! Me uskoimme ja se kannatti. Seuraavana vuonna liikevaihto kasvoi kolmanneksen ja teimme historian parhaan tuloksen. Se oli pienimuotoinen menestystarina, Lindgren kertoo.

Sittemmin yrityksen toiminnan keskiössä onkin ollut oman henkilökunnan suunnitelmallinen ja säännöllinen kouluttaminen. Sen tulokset näkyvät niin ammattitaidossa kuin työntekijöiden viihtyvyydessä ja pitkissä työsuhteissa.

Velan päälle ei rakenneta

Kari Lindgren joutui ennen Kattotutkan perustamista tilanteeseen ”jossa kaikki meni”.
– Silloin päätin, että jatkan yrittäjänä enkä koskaan rakenna velan päälle.
Se päätös on pitänyt, vaikka Kattotutka on ajoittain laajentanut toimintojaan ihmeteltävän rivakasti.
– Suorastaan meille naureskeltiin, kun perustimme ensimmäiset aluetoimistomme Kouvolaan ja Ouluun. Muiden tahojen mukaan ne olisi pitänyt laittaa Turkuun tai Tampereelle. Päätös oli meidän ja se oli hyvä. Kolmen miehen johtoryhmällä rakennettiin yritystä omintakeisesti, mutta tuloksellisesti.

Nyt Kattotutkalla on kaikkiaan 11 aluetoimistoa ja omia työntekijöitä yli 250. Urakoissa tarvittavat peltiosat valmistetaan omassa tehtaassa Askolassa.

Kattotutkan periaatteiden mukaan tyytyväinen asiakaskunta takaa sen, että yhtiöllä on jatkuvuus ja tulevaisuus. Hyvät referenssit puhuvat puolestaan. Kattotutkan ammattitaidolla on korjattu esimerkiksi lukuisia hyvin vaativia kirkkojen kattoja.
– Meillä on luja usko tulevaisuuteen. Tuotevalikoimamme on laaja ja edistyksellinen. Esimerkiksi ELINKAARIKATTO® 25 vuoden takuulla on aivan ylivoimainen tuote.

Isältä rohkeille pojille

Kattotutkassa tehtiin sukupolven vaihdos vuonna 2015. Toimitusjohtajana on perheen kolmanneksi vanhin poika Heikki. Lindgrenin sisaruksia on lisäksi mukana yhtiön toiminnassa sekä osakkaina. Kari Lindgren toimii hallituksen puheenjohtajana.
– Statistihan minä olen. Harmittavan hyvin pojat pärjäävät ilman isän neuvojakin, hän myhäilee – mutta jatkaa vakavammin:
– Vaihdos tehtiin juuri oikeaan aikaan. Minä olen sen verran vanhan kansan mies, että en olisi uskaltanut tehdä niin rohkeita päätöksiä kuin nykyiset johtajat. Esimerkiksi Kattotutkan käytössä oleva toiminnanohjausjärjestelmä on jäätävän hieno systeemi, mutta olisinkohan minä rohjennut tehdä niin isoa investointia sellaiseen, Lindgren pohtii.
– Tämä on erittäin raskas ja riskipitoinen ala. Poikien ollessa pieniä en edes ajatellut, että heistä tulisi yrityksen jatkajia. Ehdin jo miettiä yrityksen myyntiäkin. Mutta kun kysyin pojilta halusta jatkaa yritystä, niin kaikki sanoivat ”Kyllä!”. Niinpä komensin Heikin kauppikseen, sillä Kattotutka tarvitsee niitä taitoja.

Perheyritys on voimaa

Kattotutka on ollut Perheyritysten liiton jäsen jo pitkään. Kari Lindgrenin mukaan perheyrittäjyys on Kattotutkalle arvo sinänsä.
– Myös pojat ovat sitoutuneet siihen, että Kattotutka pysyy perheyrityksenä ja siirtyy aina seuraaville polville pikkuisen entistä parempana.
– Perheyrityksenä Kattotutka toimii pitkäjänteisesti ja vastuullisesti sekä asiakkaitaan, henkilökuntaansa että yhteiskuntaa kohtaan. Yritys leimaantuu Lindgreneihin ja meihin luotetaan. Se on myös yksi keino saada hyviä työntekijöitä, jotka ottavat osansa vastuusta. Vastuunkanto on taitolaji, jota ei kaikilla ole.
– Minä olen yrittäjä, en liikemies. Puheet 4–6 tunnin työpäivistä ovat ihan utopiaa Suomen kaltaisessa hyvinvoinnin yhteiskunnassa, joka pyörii niin isojen kuin pienienkin yritysten voimavaroilla. Yritykset ovat yhteiskunnan selkäranka, eikä sitä asiaa voi korostaa liikaa.
– Osoitamme yhteiskuntavastuutamme muun muassa maksamalla veromme huonoinakin aikoina. Vastaamme kolmensadan ihmisen työhyvinvoinnista ja työterveyshuollosta paljon monimuotoisemmin ja runsaammin kuin olisi lakien mukaan pakko. Olemme aina olleet sitä mieltä, että jos yrityksellä menee hyvin, niin henkilökunnallakin pitää mennä hyvin, Lindgren painottaa.

Nykyisin vastuullisuudesta puhuttaessa nousevat esiin kierrätys-, ympäristö- ja ilmastoasiat sekä kestävä kehitys.
– Kattotutka on toiminut näiden asioiden edistämiseksi jo perustamisestaan asti. Me pidämme huolen siitä, että katot ovat kunnossa ja suojelevat rakennettua kansallisomaisuuttamme. Kattoja ei ylikorjata, vaan niissä säilytetään kaikki käyttökelpoinen eikä turhaan korjaamiseen tuhlata neitseellisiä materiaaleja. Parhaat ratkaisut tehdään ammattitaidolla ottaen huomioon katon koko elinkaari. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet.

Haastattelu tehty alkuvuodesta 2022.
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Karin henkilökuva: Niko Laurila