Kesäkaudella valon lisääntyminen merkitsee kattopinnoilla lämpötilan nousua. Tätä seuratessa myös me täällä Kattotutkalla olemme valmistautuneet yhteen merkittävään kesäkauden sesonkiin, konesaumattujen peltikattojen maalauksiin. Kattotutkalla on yrityksenä kertynyt mittava kokemus erilaisten peltikattojen maalauksista jo neljän vuosikymmenen ajalta, alkaen 1990-luvun puolivälistä. Paljon kehitystyötä sisältyy menneisiin vuosikymmeniin sekä yritystasolla että alalla yleisesti. Tässä blogissa nostan ylös asioita, jotka on hyvä tiedostaa, kun ollaan valmistautumassa kiinteistön peltikaton maalaukseen.

Mitä olisi hyvä huomioida ennen kuin katon maalaus aloitetaan?

Normaalin sinkityn ja maalatun peltikaton tekninen käyttöikä, elinkaari, on noin 60–80 vuotta Suomen tavanomaisissa ilmasto-olosuhteissa, kun huoltomaalaus suoritetaan 10–15 vuoden välein (RT 18-10922). Jos katto on rakennettu muuten toimivaksi, ei normaalien vuosihuoltojen ja säännöllisten tarkastusten sekä huoltomaalausten lisäksi juurikaan muita toimenpiteitä tarvitse suorittaa katon elinkaaren aikana. Mikäli taas näin ei ole, on erityisen tärkeää huolehtia katolla havaitut riskipitoiset osa-alueet kuntoon, jotta ongelmat eivät leviä laajemmalle ja aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia katon elinkaaren aikana.

Uuden peltikaton on lähtökohtaisesti hyvä olla muutaman vuoden alttiina säärasituksille. Normaali pellin sinkitysvahvuus (350 g/m2) kestää hyvin tämän ajan. Suomen tavanomaisissa rasitusolosuhteissa kuluminen on keskimäärin muutamia g/m2/vuosi. Tänä aikana onkin hyvä seurata, että uusi katto toimii muuten moitteettomasti sekä kiinnittää huomiota esim. katon osa-alueisiin, joihin kertyy paljon likaa tai lehtiroskaa kesän ja syksyn aikana. Erityisesti näiden alueiden puhtaanapito pidentää myös maalatun kattopinnan kestävyyttä. Puustosta tippuva lehtiroska, lika ja sammalkasvusto keräävät kosteutta. Talven tullen näiden alueiden jäätyminen rasittaa myös maalipintaa. Aina tulisikin muistaa se, että millekään katon osa-alueelle ei vesi jäisi vaikuttamaan pidemmäksi aikaa, vaan se ohjautuisi sujuvasti sadevesijärjestelmään.

Huolellinen peltikaton pesu antaa edellytykset maalauksen onnistumiselle

Kun peltikaton maalausta aletaan suunnittelemaan, on hyvä tiedostaa erityisesti seuraava asia: Lopulta ei ole mitään merkitystä sillä, kuinka hyvin pintamaali on levitetty kattopinnalle, jos pohjamaalin tartunta ei ole onnistunut heikosti suoritetun pesun takia, tai maalausolosuhteet ovat olleet raja-arvojen ulkopuolella pohjamaalauksen aikana. Kiinnitetään siis maalauksessa aina huomio pohjatöiden onnistumiseen. Kun tämä asia on kunnossa, voidaan luottaa maalinvalmistajien lupauksiin tuotteiden toimivuudesta Suomen vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa.

Vielä 15–20 vuotta sitten oli hyvin tavallista, että peltikaton pesutyö suoritettiin hiekkavesipesuna, jossa peltipinta hangattiin katuharjalla ja hiekkavesiseoksella läpi. Menetelmä oli varsin yksinkertainen, mutta erittäin toimiva ja huolellisesti tehtynä antoi todella hyvän tartuntapinnan pohjamaalille. Työtapa oli kuitenkin myös varsin raskas ja kuluttava, joten riskinä oli valvonnan puuttuessa oikominen tässä maalauksen onnistumisen ja kestävyyden kannalta hyvin ratkaisevassa työvaiheessa.

Nykyisin tämän perinteisen pesumenetelmän ovat lähes täysin korvanneet erilaiset pesurit. On tärkeä huomioida pesurin käytössä, että sen ominaisuudet riittävät nimenomaan peltipinnan puhdistukseen liasta, rasvoista ja muista epäpuhtauksista. Tässä pesurin erityinen vahvuus on käyttöpaineen lisäksi pesuveden korkea lämpötila. Kun korkeapaineeseen yhdistetään 60–90 asteen pesulämpötila, saadaan peltipinnasta irti kaikki ne epäpuhtaudet ja rasvat, jotka heikentävät pohjamaalin tarttumista. Tarvittaessa pesuvaikutusta on mahdollista tehostaa erilaisilla peltipesuaineilla, jotka ovat erityisesti uusien peltipintojen osalta usein tarpeellisia pohjamaalin tarttuvuuden varmistamiseksi.

Sääolosuhteiden seuranta maalauksen aikana varmistaa maalin tartunnan

Onnistuneen pesutuloksen lisäksi toinen merkittävä tekijä pohjamaalin tarttuvuudelle on pysyminen pohjamaalille annettujen sääolosuhde raja-arvojen sisällä sekä maalauksen aikana että riittävä aika maalauksen jälkeen. Näin varmistetaan, että tuore maalipinta saa kiinnittyä ja kuivua sopivassa peltipinnan lämpötilassa, ilmanlämpötilassa ja -kosteudessa. Aloitettaessa peltikaton maalaustyötä onkin hyvä seurata, miten ilmankosteus ja lämpötila-arvot käyttäytyvät kyseisenä ajankohtana normaalilla kelillä. Näin pystytään arvioimaan sopivimmat maalausajankohdat kuivumisen suhteen. Suurin riski kohdistuu aina niille ajankohdille, joissa lämpötila-arvot ja ilmankosteus alkavat selkeästi muuttumaan optimiolosuhteista heikompaan suuntaan.

Pohjatyöt ovat kaiken perusta niin konesaumattujen peltikattojen maalauksessa kuin monessa muussakin asiassa. Suosittelen kiinnittämään huomiota erityisesti onnistuneeseen katon pesuun ja pohjamaalaukseen. Tulevissa blogeissa käyn läpi myös toimenpiteitä, joiden avulla epäonnistuneen maalaustyön jäljiltä hilseilevän maalipinnan huoltomaalaus saadaan onnistumaan.

Kirjoittaja: Janne Lindgren, Kattomaalaukset ja -huollot
Julkaistu: 18.6.2024

Olen Janne Lindgren ja vastaan Kattotutkalla kattomaalauksien koulutuksesta ja työnjohdosta pääkaupunkiseudulla sekä puhdistushuolloista koko Suomen alueella. Koulutukseltani olen FM ja aineenopettaja.

Yrittäjäperheen lapsena olen saanut kasvaa vesikattojen maailmaan jo nuoresta. Kaikki kesäkaudet olenkin työskennellyt kattomaalausten parissa ja kokemusta on kertynyt jo 20 sesongin ajalta hyvin monenlaisista projekteista. Myös erilaiset vesikattojen huoltotyöt ovat tulleet tutuiksi näiden vuosien aikana.

Vapaa-ajalla liikkuminen lähiluonnossa oman perheen kanssa on parasta vastapainoa työelämälle. Välillä kutsuvat myös lapin polut ja virtaavat vedet. Lisäksi juoksu, hiihto ja rullahiihto antavat sopivasti urheilullisia haasteita läpi vuodenaikojen.