Kolmen askeleen konsepti kattaa katon koko elinkaaren

Kari Lindgren perusti Kattotutkan vuonna 1993. Yritys on kehittänyt alalle aivan uuden tavan toimia. Kattotutkan asiakkaat saavat vesikattojen tarkastuksen, korjauksen ja huollon yhden luukun periaatteella. Sama palvelu- ja toimintatapa on voimissaan edelleen, tosin konseptia kehitetään koko ajan vastaamaan ajan ja asiakkaiden tarpeisiin.

Kattotutka on vahvasti perheyritys. Vuodesta 2015 toimitusjohtajana on ollut Heikki Lindgren, Karin kolmanneksi vanhin poika. Nuorempaa sukupolvea on muutenkin mukana yhtiön toiminnassa.

– Kyllähän me lähdettiin kesätöihin heti, kun katolle sai luvan nousta, Heikki muistelee.

Hyvät ratkaisut tarpeen mukaan

Kattoremontti on merkittävä investointi kiinteistön omistajalle. Kattoremontin urakointimallin sekä urakoitsijan valintaan on hyvä kiinnittää huomiota eri näkökulmista.

– Kattotutkan osaaminen perustuu omaan, jo 30 vuoden kokemukseemme. Pystymme hyödyntämään hyväksi havaittuja, toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja muissa vastaavissa rakenteissa. Se säästää myös suunnittelun kustannuksissa.

Heikki myös korostaa, että kattoremonttien tulee olla oikein mitoitettuja.

– Ylikorjaaminen on resurssien tuhlaamista. Toisaalta ei saa säästää väärässä paikassakaan, kuten materiaaleissa.

Heikki muistuttaa, että vastuu katon kunnosta on viime kädessä kiinteistö omistajalla.

– Kattojen kunnossapitoon tulisi aina käyttää alan ammattilaisia ja edellyttää heiltä kirjallista raporttia, jolla voi tarvittaessa todistaa, että katolla on käyty. Vakuutus ei korvaa huollon ja kunnossapidon puutteesta johtuvia kattovaurioita ja niiden aiheuttamia vahinkoja. Ne voivat tulla omistajalle kovinkin kalliiksi.

– Katolla tulisi käydä vähintään vuosittain, hyvä olisi varmistaa tilanne katolla ennen lumen tuloa ja keväällä lumien sulamisen jälkeen. Kyllä meidänkin tarkastajamme ovat joutuneet näkemään kattoja, joilla ei ole käyty vuosiin ja katolla voi kasvaa puita tai lainehtia jopa "uima-allas".

Tärkein julkisivu

Rakennuksella sanotaan olevan viisi julkisivua. – Ja niistä katto on tärkein, Heikki huomauttaa.

– Hyvin hoidetun katon merkitys koko kiinteistön arvolle ja sen säilymiselle on todella merkittävä. Kunnossa oleva katto turvaa koko kiinteistön ja huono katto puolestaan voi aiheuttaa ongelmia koko rakennukselle.

– Kun katolle tehdään säännöllisesti kuntotarkastukset, ei sen ylläpidossa pääse tulemaan yllätyksiä. Huollot ja korjaukset voidaan tehdä suunnitellusti, jolloin myös kustannuksiin osataan varautua.

Kattotutka toi kattotarkastukset alalle jo 90-luvulla. – Olemme siis olleet uranuurtajia. Ja edelleen haluamme saada kattojen omistajille parhaan mahdollisen tiedon siitä, mitä katoille kuuluu. Kehitämme kuntotarkastuksen konseptia ja sen tukitoimintoja koko ajan.

Pari vuotta sitten lanseerattiin KATTOÄLY®-palvelu erityisesti suurien kiinteistömäärien hallintaan.

– Meidän kattotarkastuksista ja tehdyistä korjaustöistä kertyy paljon dataa. KATTOÄLY® vie ne yhteen tietokantaan, josta asiakas voi yhdellä silmäyksellä nähdä kiinteistöjen kunnon ja tulevien vuosien huolto- ja korjaustarpeet. Olemme saaneet nykyisiltä käyttäjiltä todella hyvää palautetta.

– Uskon KATTOÄLY®-palvelulla olevan vahvasti käyttöä tulevaisuudessa. Älylaitteiden ja sensorien käyttö tulee muutenkin lisääntymään kattojen kunnon seurannassa.

Kattotutkan asema alan edelläkävijänä toeutuu myös ELINKAARIKATTO®-palvelussa. ELinkaariajattelu on sekä uuden katon että kiinteistön omistajan eli tilaajan kannalta erittäin oleellista.

– Uutta kattoa tehtäessä ajatellaan usein vain sen hetkistä investointia eikä ajatella katon kestävyyttä 25 vuoden päähän. Huolletaanhan autoakin vuosittain. Hyvin huollettuna peltikaton elinkaari voi olla 50 ja jopa sata vuotta. Kattotutka tarjoaa asiakkailleen 25 kattavan kustannustehokkaan ELINKAARIKATTO®-palvelun. Materiaalitoimittajienkin takuut ovat kasvaneet ja on erittäin tärkeää, että ammattilaiset seuraavat katon kuntoa ja pitävät siitä huolta, Heikki sanoo.

Kisälleistä mestareiksi

"Henkilökunta on yrityksen tärkein voimara." Tämä lause ei ole Kattotutkan kohdalla klisee, vaan täyttä totta.

– Ilman osaavaa henkilöstöä meillä ei olisi mitään, Heikki sanoo.

– Tätä alaa ei voi oppia vain kirjoja lukemalla, vaan tarvitaan myös paljon käytännön osaamista. Rekrytoinneissa pyrimme löytämään jo alalla toimineita tai vasta-alkajia, joilla on halu oppia ja kehittyä. Meillä sisäinen koulutus tapahtuu mestari-kisälli -mallilla eli kokeneemmat opastavat tulokkaita työmenetelmissä ja -tavoissa. Tekijän oma asenne ratkaisee, jääkö hän alalle ja tuleeko hänestä hyvä kattoasentaja.

Hyvää asennetta on löytynyt, sillä Kattotutkan henkilöstön vaihtuvuus on selkeästi pienempi kuin rakennusalalla keskimäärin. Kattotutkassa on hyvät mahdollisuudet kouluttautua ja edetä urallaan. Yhtiössä on monia työntekijöitä, jotka ovat olleet talossa kymmeniä vuosia ja toimineet monissa eri tehtävissä.

– On ollut mukava huomata, miten opiskelijat palaavat kesätyöhön seuraavanakin kesänä. Se kertoo siitä, että sekä yrityksestä että alasta on jäänyt heille hyvä kuva.

– Perheyhtiö koetaan myös turvalliseksi työnantajaksi. Emme tee nopeita liikkeitä, vaan toimimme maltillisesti. Työntekijämme tietävät, että yritys ei ole missään vaiheessa kaupan.

Hyvä palaute palkitsee

Kattotutka määritteli heti aluksi asiakaskunnakseen talo- ja kiinteistöyhtiöt sekä isot kiinteistönomistajat.

– Hetken aikaa yhtiö on ollut mukana myös kuluttajabisneksessä, mutta se ei sopinut meidän toimintamalliimme. On parempi kehittää vahvuuksiaan omalla osaamisalueellaan, Heikki toteaa.

– Olemme jatkuvassa vuoropuhelussa asiakkaittemme kanssa. Pyrimme hyödyntämään tietoa siitä, mitä asiakas haluaa. Heillähän on se tarve, jonka me haluamme täyttää.

– Paras palaute, jonka voimme saada, on se, että asiakas on huomannut yhteistyömme konkreettiset hyödyt. Kiinteistökannan kattovuodot ovat vähentyneet tai loppuneet eikä yllätyksiä enää satu.

Kattotutkan yksi arvo onkin olla asiakkaittensa luotettava kumppani.

– Pitkät, kymmeniä vuosiakin kestäneet asiakassuhteet kertovat meidän onnistuneen, Heikki tuumaa.

Heikki sanoo katsovansa turvallisin mielin Kattotutkan tulevaisuuteen.

– Toinen kvartaali on menossa. Haluamme kehittää yhtiötä ja palvelujamme pitkäjänteisesti, kasvaa maltillisesti, parantaa alan työturvallisuutta, olla hyvä työnantaja, lähellä asiakkaita, kantaa vastuumme ja olla myös iloinen veronmaksaja, Heikki listaa.

– Kehitetään yhteiskuntaa katto kerrallaan ja pidetään Suomen lippu korkealla!

Teksti: Lenna-Kaisa Simola
Kuva: Niko Laurila
Julkaistu alunperin Kattotutka 2023 -lehdessä