Palvelut / Remontti / Kattoremonttia lykätään usein turhaan

Kattoremonttia lykätään usein turhaan

Isännöintiliiton julkaisema Katto- ja julkisivubarometri kertoo isännöitsijöiden huolen taloyhtiöiden kattoremonttien tarpeettomasta lykkäämisestä.

Kattoremonttia lykätään usein turhaan

Isännöintiliiton julkaisema Katto- ja julkisivubarometri kertoo isännöitsijöiden huolen taloyhtiöiden kattoremonttien tarpeettomasta lykkäämisestä. Isännöitsijät ovat tyytyväisiä kattoremonttien toteutukseen, kun niitä päästään lopulta tekemään.

 

Kattoremonttia lykätään usein turhaan

Isännöintiliiton barometri:
Katon korjaukset liian myöhään!


Isännöintiliiton syksyllä 2019 tekemään Katto- ja julkisivubarometriin vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että kattoremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. Isännöitsijöiden mielestä kattojen ylläpitoon ei ylipäänsä panosteta riittävästi ja hankkeita lykätään tarpeettomasti tulevaisuuteen sillä seurauksella, että taloyhtiöille voi tulla lähivuosina ikäviä yllätyksiä, kun sekä putkiremontit että katto- ja julkisivuremontit tulevat ajankohtaiseksi samaan aikaan.

- Selvityksestä saatu tulos ei varsinaisesti yllätä meitä, niin harmillista kuin se kiinteistöjen kunnossapidon, arvon säilymisen ja kasvavan korjausvelan näkökulmasta onkin, toteaa Kattotutka Oy:n myyntijohtaja Mikael Turtinen. Olemme pyrkineet systemaattisesti jo vuosien ajan omalta osaltamme kattoalan johtavana toimijana lisäämään taloyhtiö- ja kiinteistöpäättäjien tietoisuutta rakennuksen viidennen, mutta ehdottomasti tärkeimmän julkisivun, eli vesikaton, kunnossapidon tärkeydestä. Tämä näkemys on käsityksemme mukaan isännöitsijöiden keskuudessa jo erittäin laajasti omaksuttu, mutta asian tiedottamisen työsarkaa näyttää riittävän vielä paljon yhtiöiden päätöksentekoelimissä, eli hallituksissa ja yhtiökokouksissa.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan putkiremonttien saama huomio voi vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiöissä ymmärretä kattojen ja julkisivujen korjaustarpeita riittävästi eikä remontteja tehdä ajallaan: - Katto- ja julkisivuremontit ovat ajankohtaisia erityisesti 1970-luvulla rakennetuissa taloissa, eli niissä samoissa, jotka ovat myös putkiremontti-iässä. Jotta osakkaat selviävät taloyhtiön isojen remonttien aiheuttamista asuinkustannusten noususta, täytyy rakennuksia ylläpitää pitkäjänteisesti ja jaksottaa remontteja vähintään kymmenen vuoden tähtäimelle, sanoo Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa.

Selvityksestä käy selkeästi ilmi myös katon kuntotarkastuksen merkitys kattoremonttien päätöksenteossa. Isännöitsijöiden näkemyksen mukaan kaikkein selkein syy kattoremonttihankkeiden käynnistymiselle ovat kuntotarkastuksessa tehdyt havainnot, toiseksi merkittävin syy PTS:ssa mainittu kannanotto kattoremontin tarpeellisuuden ajankohdasta ja kolmanneksi toistuvat kattovuodot. Isännöitsijöiden mukaan kattoremonttihankkeet käynnistyvät yleisesti varsin nopeasti sen jälkeen, kun selkeästi dokumentoidut perusteet remontin toteuttamiselle ovat olemassa ja ne esitetään taloyhtiöpäättäjille.

Toteutuneisiin kattoremontteihin isännöitsijät olivat erittäin tyytyväisiä. Hankkeet toteutuivat budjetin mukaisesti, työt tehtiin valmiiksi asti ja suunnitellussa aikataulussa, työn laatu oli hyvää ja hankkeiden suunnitteluun ja valvontaan panostettiin riittävästi. Kaikkia edellä mainittuja osa-alueita isännöitsijät arvioivat asteikolla 1-5 (1=eri mieltä, 5=samaa mieltä) ja kokonaistulokset olivat välillä 4,18 – 4,45.

- Selvityksestä voi perustellusti tehdä johtopäätöksen, että isännöitsijöiden kannattaa aktiivisesti suositella taloyhtiöpäättäjille koulutetun kattotarkastajan tekemää kuntotarkastusta taloyhtiön katolle, vaikka sellaisen teettäminen ei olekaan ilmaista. Kustannus on minimaalinen saavutettavaan hyötyyn nähden. Kun päätöksenteossa on käytettävissä todellinen tilannetieto, on isännöitsijän ja yhtiön hallituksen huomattavasti helpompaa perustella asia yhtiökokoukselle – olipa kyseessä sitten kattohuoltosopimus, katon paikallinen korjaus tai koko katon uusiminen, korostaa Mikael Turtinen.

Teksti: Heikki Sulkala
Kuva: Studio Timo Heikkala Oy
Julkaistu alunperin Kattoposti 2020 -lehdessä

Isännöintiliiton Katto- ja julkisivubarometrin tuloksia

Käytämme evästeitä (olet hyväksynyt) (olet kieltänyt)

Käytämme oheisia kolmansien osapuolten evästeitä kävijäseurantaan ja markkinointiin sekä siirrämme tietoja EU:n ulkopuolelle kuten Yhdysvaltoihin, mikäli annat tälle suostumuksen klikkaamalla "Hyväksy". Lisätietoa

Google
Kävijäseuranta ja tiedonkeruu markkinointiin
Facebook
Mainontaan liittyvä tiedonkeruu
Serviceform
Asiakaspalvelu- ja chatbot-palvelu
Hyväksy
Kiellä
Peru