Kattopeltiseppä Valtteri

Alkujaan Pohjois-Suomesta kotoisin oleva Valtteri Vänttilä, 27, työskentelee Kattotutkan Riihimäen toimipisteessä kattopeltiseppänä. Valtteri kertoo olevansa kolmen pojan isä ja on koulutukseltaan alunperin sähköasentaja. Katoilla ja Kattotutkalla hän on työskennellyt kuitenkin nyt jo kahdeksan vuotta ja suorittanut työnsä ohessa oppisopimuksella myös Rakennuspeltisepän ammattitutkinnon.

Miten päädyit aikoinaan töihin Kattotutkalle?

- Ammattikoulusta valmistumisen jälkeen työskentelin hetken aikaa maanrakennus- ja hitsaustöissä, kunnes päädyin täällä jo silloin työskennelleen veljeni Henryn houkuttelemana töihin Kattotutkalle. Enkä ole katunut päätöstäni, sillä tykkään todella paljon työstäni. Ja Kattotutka on mielestäni erittäin hyvä ja luotettava työnantaja, joka huolehtii hyvin työntekijöistään ja panostaa vahvasti myös työntekijöidensä koulutukseen. Esimerkkinä vaikkapa omalla kohdallani on tuo työni ohessa suoritettu Rakennuspeltisepän ammattitutkinto.

Millaisia töitä olet näiden kahdeksan vuoden aikana Kattotutkalla tehnyt?

- Kahdeksan vuoden aikana ehtii tehdä jo monenlaisia hommia kasvavassa, valtakunnallisessa yrityksessä. Olen päässyt tekemään varmaankin kaikkia mahdollisia kattotöitä tässä urani varrella, mikä on ollut mielestäni erittäin antoisaa ja myös opettavaista. Työhistoriaani mahtuu niin pelti- ja huopakattojen uusimisia ja korjauksia, tiilikattojen korjauksia, sadevesijärjestelmien ja katon turvavarusteiden asennuksia kuin asbestikattojen purkamista sekä kaikenlaisten kattojen huoltoja.

- Eniten olen toki työskennellyt peltikattojen parissa ja kattopeltisepäntyöt ovat tämän hetkinen päätehtäväni Kattotutkalla. Toimin nykyisin isoilla kattotyömailla ns. nokkamiehenä, eli työmaan vetäjänä.

- Vaikka koen, että on hyvä olla jokin erityisosaamisalue, niin pidän erittäin tärkeänä, että katolla työskentelevät tuntevat eri kattotyypit ja katemateriaalit riittävän hyvin. Näistä voi saada perustiedot koulun penkiltäkin, mutta kyllä todellinen tietotaito ammennetaan katoilla työskenneltäessä kokeneemmilta työkavereilta. Se on mielestäni myös yksi Kattotutkan organisaation selkeä vahvuus, että tietotaitoa siirretään kokeneilta tekijöitä nuoremmille avoimesti.

Mikä on ollut mieleenpainuvin kattotyömaa urallasi?

- On niitä varmasti moniakin tilanteita ja työmaita. Arvokohteiden katoissa on aina jotain erityistä, kun sellaisia pääsee tekemään. Niistä huokuvat historia sekä usein hyvinkin monimuotoiset ja haastavat yksityiskohdat, mikä on toki peltisepälle aina haasteellisuuden lisäksi myös palkitsevaa. Jos pitää nimetä yksi työmaa, niin kyllä mieleenpainuvinta on ehdottomasti se, kun pääsin aikoinaan urani alkupuolella tekemään Kylmäkosken kirkon kuparikattoa. Siellä riitti yksityiskohtia ja sain sieltä paljon oppia kuparikattojen tekemiseen, joita hyödynnän esimerkiksi juuri nyt täällä Hopeaniemen kartanon kuparikattotyömaalla Vihdissä.

Mikä on palkitsevinta ja haastavinta työssäsi?

- Palkitsevinta ovat ehdottomasti lopputulokseen tyytyväiset asiakkaat. Silloin voi itsekin lähteä aina tyytyväisenä valmistuneelta työmaalta kohti seuraavia haasteita. Tämän nokkamiehen homman koen myös antoisana, kun saa suunnitella työmaan eri työvaiheita ja sitä, miten mikäkin asia työmaalla hoidetaan. Haasteista en nyt osaa tarkemmin sanoa, mikä olisi haastavinta. Kyllähän niitäkin aina kohdataan, mutta ne on tehty ratkaistavaksi, ja Kattotutkan vahva organisaatio ja täällä oleva tietotaito auttavat kyllä aina sopivan ratkaisun löytymisessä.

Teksti: Heikki Sulkala
Kuva: Heikki Sulkala
Julkaistu alunperin Kattoposti 2020 -lehdessä