Mitä kiinteistön katolle kuuluu? Kukahan siellä on viimeksi käynyt ja milloin? Jokohan olisi korkea aika kutsua paikalle ammattitaitoinen, puolueeton kattotarkastaja ja ottaa selvää.
Monessa huolella hoidetussa kiinteistössä vesikatto jää vähemmälle huomiolle. Siihen ei ohi kulkiessa katse osu ja varsinkin korkean rakennuksen katolle ei kiinteistöhuoltokaan varmuuden vuoksi kiipeä vilkaisemaan, miltä siellä näyttää.
Pienestä vauriosta voi ajan kuluessa päästä kehittymään suuri ongelma ja pahimmillaan kattoremontti joudutaan toteuttamaan vuosikymmeniä ajateltua aikaisemmin.
Vuonna 1993 perustetussa Kattotutkassa ongelma tiedostettiin alusta alkaen ja yritys onkin ollut kattotarkastusten edelläkävijä. Yrityksessä mietittiin, miten suuret kiinteistönomistajat, valtio, kunnat, seurakunnat ja taloyhtiöt saataisiin paremmin tietoisiksi kattojensa kunnosta. Toimintaa alkoi kehittää nyt jo eläkkeelle siirtynyt kattotarkastuksen pioneeri Risto Inkeroinen.
Tarkastusliiketoiminnan johtajana nykyään toimiva Ville Lindgren (kuvassa) oli vuonna 2013 yrityksen seitsemäs kattotarkastaja. Nykyisin Kattotutkan tarkastusyksikössä työskentelee päätoimisesti kaksikymmentä kattotarkastajaa ja kaksi työpäällikköä. Kattotarkastukset on oma itsenäinen yksikkö Kattotutkan organisaatiossa.
Kattotutkan kattotarkastajat ovat todellisia vesikattojen ammattilaisia, joiden yhteenlaskettu kattotarkastuskokemus ylittää 100 vuotta. Keskimäärin he ovat tarkastaneet kattoja neljän ja puolen vuoden ajan. Lisäksi useimmilla on pitkä, jopa kymmenien vuosien kokemus muista työtehtävistä vesikattojen parissa.
– Henkilökohtainen kokemus esimerkiksi peltiseppänä, kermiammattilaisena tai projektipäällikkönä toimimisesta antaa tarkastustyöhön erittäin vankan pohjatiedon. Nuoremman polven tarkastajille ominaista on puolestaan asioiden nopea omaksuminen. Lahjakkuus näkyy tässäkin työssä, Ville Lindgren kehaisee.
Taustasta riippumatta jokainen uusi tarkastaja koulutetaan ja perehdytetään Kattotutkan toimintamalliin. Kokemusta kertyy tuoreillekin kattotarkastajille työssä nopeasti, sillä vuosittain Kattotutka tekee yli 3 000 vesikaton tarkastusta.
Kattotarkastuksia tehdään ympäri maan ja myös kaikkina niinä vuodenaikoina, jolloin kattoja on mahdollista tutkia. Vain sydäntalvi lumipeitteineen on este kattotarkastuksen tekemiselle.
Kiinteistön katon tilasta kiinnostuneen ja kattotarkastuksen tilaamista suunnittelevan pää saattaa mennä pyörälle, sillä markkinoilla on monenlaisia ilmaisia ja maksuttomia kuntoarvioita, -katselmuksia ja -tarkastuksia. Ilmaiseksihan puolueetonta ja kattavaa kattotarkastusta ei tietenkään saa. Se on vain myyntipuhetta.
Kattotutkan asiallista korvausta vastaan tehtävät tarkastukset ovat luotettavia, ammattitaitoisia sekä alan ohjeisiin ja määräyksiin pohjautuvia.
– Tarkastustyössä pätevät samat lainalaisuudet, kuin muussakin liiketoiminnassa. Jotta toimintaa voidaan kehittää, sen tulee olla kannattavaa. Luotettava ja johdonmukainen tarkastusraportti syntyy silloin, kun tarkastaja ei joudu miettimään millä tavalla hän itse hyötyy tekemistään havainnoista. Tämä on ollut meille itsestään selvä asia jo yrityksen perustamisesta lähtien, Ville Lindgren kertoo.
Kattotutkan kattotarkastajat tekevät sekä kokonaisvaltaisia Vesikaton Kuntotarkastuksia että suppeampia PTS-kartoituksia. Kevyempänä PTS-kartoituksena tarkastus voidaan tehdä, kun vesikatossa ei ole tiedossa olevia ongelmia. Siinä selvitetään vesikaton, sadevesijärjestelmän ja kattovarusteiden huolto- ja korjaustarpeet seuraavien viiden vuoden ajalle.
PTS-kartoitus voidaan myös tarvittaessa laajentaa Vesikaton Kuntotarkastukseksi. Se on suositeltava toteuttaa tietenkin myös, kun katossa jo tiedetään olevan ongelmia tai suunnitellaan kattoremonttia.
Säännöllisesti huollettujen kattojen kohdalla suuria yllätyksiä on harvoin tiedossa, mutta valitettavan useita kattoja huolletaan liian harvakseltaan. Ville Lindgren sanoo, että katolla pitäisi käydä vähintäänkin vuosittain, mutta joillakin katoilla, matalissa rakennuksissa ja puustoisilla alueilla useamminkin. Suositeltava kuntotarkastusväli riippuu tietenkin kohteesta ja esimerkiksi Kattotutkan kattohuoltosopimuksen tehnyt asiakas saa samalla katolleen myös säännöllisen tarkastuksen.
Katemateriaalista riippumatta kattotarkastajat käyvät läpi katteen, läpiviennit, suojapellitykset, turvavarusteet, sadevesijärjestelmän ja yläpohjatilan, jos kattorakenteeseen sellainen kuuluu.
Nykyisin vesikatoille asennetaan yhä enemmän myös varusteita, jotka eivät varsinaisesti liity katon toimintaan. Kaikki kattoasennukset ovat potentiaalinen riski vesikattorakenteen toiminnalle. Tekniikan asentajat eivät välttämättä ole vedeneristyksen asiantuntijoita. – Konesaumapeltikattoon saatetaan esimerkiksi tehdä reikä ja asentaa aluskatteelliselle peltikatolle tarkoitettu läpivienti. Siitä voi muodostua merkittävä vuotoriski, Lindgren kertoo.
Kuntotarkastus tuottaa asiakkaalle yksityiskohtaisen, selkeän, kuvallisen raportin katon kunnosta. Siitä ilmenevät myös ne katon yksityiskohdat, joiden kuntoa tulee säännöllisesti tarkkailla. Mahdollisista korjauksista kirjataan toimenpide-ehdotus hinta-arvioineen.
Kattotutkan tarkastajille kertyy yksityiskohtaista tietoa tarkastetuista katoista. Neljä vuotta sitten raportteja ryhdyttiin tallentamaan yrityksen omaan järjestelmään ja nyt tietokannassa on dataa jo yli 10 000 kohteesta.
Tietopankista saadaan selville, minkä tyyppisiä vaurioita erilaisissa rakennuksissa yleisimmin esiintyy. Esimerkiksi peltikaton huoltomaalauksen laiminlyönnillä katto voi olla uusimistarpeessa 30 vuodessa, kun sen normaali odotettu käyttöikä olisi hyvällä hoidolla 80–100 vuotta.
– Säännöllisellä seurannalla ja huollolla monia riskejä pystytään kuitenkin hallitsemaan.
Päätös oman järjestelmän kehittämisestä on osoittautunut tärkeäksi edistysaskeleeksi.
– Haluamme tarjota asiakkaillemme kokonaisvaltaista tietoa kattojen tilanteesta. Tässä oma järjestelmä mahdollistaa paljon. Kertyvän datan perusteella voimme tulevaisuudessa arvioida esimerkiksi huollon laiminlyönnin seurauksia niin kattojen käyttöiän kuin tarpeellisten korjausten suhteen. Toisaalta näemme jo nyt säännöllisen seurannan ja huollon hyötyjä esimerkiksi kattovuotojen vähentyessä, Ville Lindgren sanoo.
Kattotutkassa arvioidaan, että tähän mennessä tehtyjen kattotarkastusten ja niiden pohjalta oikein mitoitettujen korjausten myötä on vuosien mittaan saatu jo yli miljardien arvoisen kiinteistöomaisuuden kattovuodot kuriin. Yksittäisen taloyhtiönkin kohdalla säästöt ovat suuret, kun katon tarkastus tehdään ajoissa ja oikealla tavalla.
Kattojen huoltaminen ja kunnostaminen ovat myös ympäristön kannalta vastuullista, resurssiviisasta ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa verrattuna siihen, että korjauskelpoinen katto purettaisiin ja rakennettaisiin uusi.
Tutustu monipuolisiin tarkastuspalveluihimme »
Teksti ja kuva: Dakota Lavento
Julkaistu alunperin Kattotutka 2022 -lehdessä