Isännöintiliiton selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että kattoremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. Isännöitsijöiden mielestä kattojen ylläpitoon ei ylipäänsä panosteta riittävästi ja hankkeita lykätään tulevaisuuteen, sillä seurauksella, että taloyhtiöille voi tulla lähivuosina ikäviä yllätyksiä, kun sekä putkiremontit että katto- ja julkisivuremontit tulevat ajankohtaiseksi samaan aikaan.

- Selvityksestä saatu tulos ei varsinaisesti yllätä meitä, niin harmillista kuin se kiinteistöjen kunnossapidon, arvon säilymisen ja kasvavan korjausvelan näkökulmasta onkin, toteaa Kattotutka Oy:n kehitysjohtaja Mikael Turtinen. Olemme pyrkineet systemaattisesti jo vuosien ajan omalta osaltamme kattoalan johtavana toimijana lisäämään taloyhtiö- ja kiinteistöpäättäjien tietoisuutta rakennuksen viidennen, mutta ehdottomasti tärkeimmän julkisivun, eli vesikaton kunnossapidon tärkeydestä. Tämä näkemys on käsityksemme mukaan isännöitsijöiden keskuudessa jo erittäin laajasti omaksuttu, mutta asian tiedottamisen työsarkaa näyttää riittävän vielä paljon yhtiöiden päätöksentekoelimissä, eli hallituksissa ja yhtiökokouksissa.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan putkiremonttien saama huomio voi vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiöissä ymmärretä kattojen ja julkisivujen korjaustarpeita riittävästi eikä remontteja tehdä ajallaan:

- Katto- ja julkisivuremontit ovat ajankohtaisia erityisesti 1970-luvulla rakennetuissa taloissa, eli niissä samoissa, jotka ovat myös putkiremontti-iässä. Jotta osakkaat selviävät taloyhtiön isojen remonttien aiheuttamista asuinkustannusten noususta, täytyy rakennuksia ylläpitää pitkäjänteisesti ja jaksottaa remontteja vähintään kymmenen vuoden tähtäimelle, sanoo Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa.

Kattotutka on aina korostanut vesikattojen ylläpidossa pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, jossa oikeanlaisella kattotarkastuksella, tarvepohjaisilla korjauksilla sekä säännöllisellä kattohuollolla on merkittävä rooli. Näiden pohjalta muodostuu vesikaton elinkaariajattelumalli, jossa kattoremonttia (ts. koko katon uusimista) ei tehdä koskaan turhaan. Niissä tilanteissa, joissa taloyhtiön kattoremontti on ajankohtainen, me Kattotutkalla näemme uudenlaisen ELINKAARIKATTO® -urakkamallin järkevimmäksi tavaksi toteuttaa remontti. Urakoitsijan tarjoama 25 vuoden katon ylläpito ja täystakuu tuovat vakautta vastikkeisiin taloyhtiölle ja helpottavat samalla merkittävästi myös isännöitsijän työtä vesikaton osalta.

Kattoremontti onnistuu, kun lähtökohtana oikea kuntotarkastus

Isännöintiliiton Katto- ja julkisivubarometrista käy selkeästi ilmi myös katon kuntotarkastuksen merkitys kattoremonttien päätöksenteossa. Isännöitsijöiden näkemyksen mukaan kaikkein selkein syy kattoremonttihankkeiden käynnistymiselle ovat kuntotarkastuksessa tehdyt havainnot, toiseksi merkittävin syy toistuvat kattovuodot ja kolmanneksi PTS:ssä mainittu kannanotto kattoremontin tarpeellisuuden ajankohdasta.

- Kaikki kolme mainittua seikkaa liittyvät vahvasti toisiinsa. Kattojen tarkastuksissa löydetään erilaisia puutteita ja korjaustarpeita, jotka eivät ole välttämättä akuutteja. Nämä korjaustarpeet luokittelemme kiireellisyyden mukaiseen järjestykseen PT-suunnitelmaa varten esimerkiksi seuraavien 0-5 vuoden ajalle, ja arvioon sisältyy näkemys myös katteen jäljellä olevasta elinkaaresta, eli juurikin kattoremontin tarpeellisuuden ajankohdasta. Vastaavasti toisessa tilanteessa taas akuutit ja/tai toistuvat kattovuodot johtavat siihen, että katolle päätetään teettää perusteellinen kuntotarkastus, muistuttaa kehitysjohtaja Turtinen Kattotutkalta.

Katto- ja julkisivubarometrista voi nähdä, että kattoremonttihankkeet käynnistyvät yleisesti varsin nopeasti sen jälkeen, kun selkeästi dokumentoidut perusteet remontin toteuttamiselle ovat olemassa ja ne esitetään taloyhtiöpäättäjille. 38% päätöksistä syntyy alle vuoden sisällä ja 78% päätöksistä alle kahden vuoden sisällä. Lisäksi 80% kattoremonttihankkeista päätetään yhtiökokouksessa ensimmäisellä esityskerralla.

- Isännöintiliiton selvityksestä voidaan tehdä perustellusti johtopäätös, että isännöitsijöiden kannattaa aktiivisesti suositella taloyhtiöpäättäjille koulutetun kattotarkastajan tekemää kuntotarkastusta taloyhtiön vesikatolle, vaikka sellaisen teettäminen ei olekaan koskaan ilmaista. Tarkastuksen kustannus on kuitenkin minimaalinen saavutettavaan hyötyyn nähden. Kun päätöksenteossa on käytettävissä todellinen koulutetun ammattilaisen muodostama tilannetieto katosta erilaisten epämääräisten arvailujen sijaan, on isännöitsijän ja yhtiön hallituksen huomattavasti helpompaa perustella katon kunnossapidon tärkeys yhtiökokoukselle – olipa kyseessä sitten kattohuoltosopimus, katon paikallinen korjaus tai koko katon uusiminen, korostaa kehitysjohtaja Mikael Turtinen.

Toteutuneisiin kattoremonttihankkeisiin selvitykseen vastanneet isännöitsijät olivat erittäin tyytyväisiä. Hankkeet toteutuivat budjetin mukaisesti, työt tehtiin valmiiksi asti ja suunnitellussa aikataulussa, työn laatu oli hyvää ja hankkeiden suunnitteluun ja valvontaan panostettiin riittävästi. Kaikkia edellä mainittuja osa-alueita isännöitsijät arvioivat asteikolla 1-5 (1=eri mieltä, 5=samaa mieltä) ja kokonaistulokset olivat välillä 4,18 – 4,45.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Kerromme mielellämme lisää Isännöintiliiton tuoreen Katto- ja julkisivubarometrin tuloksista kattoalan näkökulmasta. Voitte esittää kysymyksenne ja haastattelupyyntönne alla mainituille yhteyshenkilöille:

Mikael Turtinen          
myyntijohtaja, Kattotutka Oy        
040 354 7399
mikael.turtinen(at)kattotutka.fi

Jouni Ahvenvaara
markkinointijohtaja, Kattotutka Oy
040 831 5835
jouni.ahvenvaara(at)kattotutka.fi

86% selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä tunsi Kattotutka Oy:n kattoremonttien yhteydestä. Isännöintiliiton tekemään Katto- ja julkisivubarometriin vastasi 198 isännöitsijää. Selvityksen kohteena olivat isännöitsijän viimeisimmäksi toteuttamat katto-, julkisivu-, ikkuna- ja ovi- sekä parvekeremontit. Selvityksen rahoittivat Kattotutka (katot), Balco (parvekkeet), Pihla Group (ovet ja ikkunat) ja Vahanen (suunnittelu).

Lähde: Isännöintiliiton Katto- ja julkisivubarometri 2019